Yhtenä päivänä

Nousimme pois bussista meidän pysäkillämme.

Tyttö nuuhkaisi ilmaa ja sanoi, " haistan jo meidän kodin ihanan keväisen ja lämpimän tuoksun"


Naurahdin ja halasin tyttöä. Annoin pusun poskelle.

Kuljettiin hetki eteenpäin.

"Tunnen vieläkin sinun pususi tässä poskella" tyttö sanoi hymyillen.

Nauroin taas ja kaappasin tytön kainalooni. Annoin poskelle monta, monta pusua.
"Jospa tuntisit nämä pusut poskellasi vielä illalla siellä mummin luonakin!"

Tööttimies

Se rakastaa traktoreita. Ja isoja autoja. Ja pienempiäkin autoja. Ja moottoripyöriä. Ja polkupyöriä. Ja postikärryjä.
Kaikkea mikä liikkuu pyörillä ja etenkin kaikkea mikä pitää melua.

Se katselee ikkunasta ohikulkevia autoja.
Kutsuu niitä "tööteiksi".
Mitä isomman auton näkee, sitä kovempaa poika huutaa.
"Ooo!" "Oioioi!" "Töötti!"
Huulet ovat töröllään, sormi ojossa. Joskus jopa näyttäisi oikein tärisevän.
Niin innoissaan se on.

Se on ihan hassu.
Meillä ei ole miehen kanssa mitään innostusta autoihin. Tai mies nyt vähän haaveilisi uudemmasta autosta. Mutta niitä ei varmasti ole tuputettu pojalle.
Ehkä päinvastoin. Ajattelin aina että meidän pojasta ei sellaista autopoikaa tule.

Ostin pojalle traktorin kirpputorilta.
Poika oli siitä aivan otettu. Leikki monta päivää vain sillä.
Kuljetti mukanaan joka paikkaan.
Nukkui auto kainalossaan.

Kyllä se on, tööttimies. Isolla T:llä.
Hupsu sellainen!